Heiluva Häntä koirakoulu järjesti 15.10
Pelot, ääniarkuus ja eroahdistus - vaikuttavat tekijät -vierailijaluennon, jossa luennoitsijana oli alansa huippuosaaja Suomessa,
Katriina Tiira (FT, biologi ja eläinten käyttäytymistutkija).
Luennolle oli saapunut ilahduttavan suuri määrä koiranomistajia ja sali oli lähes täynnä. Itselle suurin yllätys luennolla oli se, että koiran käyttäytymisestä yllättävän suuri osa määräytyy geenien perussteella. Toki käytökseen on mahdollista hyvällä tai huonolla koulutuksella myöhemmin vaikuttaa hyvin paljon - mutta geenit kyllä määrittelevät sen, kuinka koira luonnostaan eri asioihin suhtautuu. Ehkä oman kokemuksen luennosta voisi tiivistää siten, että hyvä kouluttaja voi saada arastakin koirasta välttävän, mutta geeneiltään erittäin hyvää koiraa voi olla vaikea pilata huonollakaan koulutuksella.
Alla muutamia poimintoja aiheista luennolta.
Koiralla tunteet vaihtelevat hyvän ja huonon välillä (negatiivinen - positiivinen). Lisäksi tunteiden voimakkuus voi vaihdella (korkea - matala). Tästä syntyy kaksiakselinen taulukko, jonne koiran tunnetilat voi sijoittaa.
Koirilla pelkoreaktiot alkavat keskimäärin 7 viikon iässä. Näissä on kuitenkin valtavan suuria rotukohtaisia eroja. Esimerkiksi Saksanpaimenkoirilla pelkoreaktiot alkavat tyypillisesti paljon aiemmin kuin labradoreilla.
Koirilla 40% esiintyy ääniarkuutta ja 22% pelokkuutta vieraita ihmisiä kohtaan. Eroahdistusta potee 20-40% koirista. Yleistäen voidaan sanoa, että eri pelot korreloivat hyvin toistensa kanssa. Mitä isompi koira on kysymyksessä, sitä epätodennäköisemmin se on pelokas tai agressiivinen ihmisiä kohtaan.
Mielenkiintoinen kysymys kuuluu, että johtuuko koiran koon vaikutus geneettisistä tekijöistä, vai siitä kuinka ihmiset paneutuvat eri kokoisten koirien koulutukseen.
Pyöreäkalloiset koirat ovat tyypillisesti vähemmän arkoja ja pelokkaita, kuin suippokalloiset rodut.
Tämän osalta syntyi hyvää keskustelua - johtuuko siitä, että näiden rotujen taustalla on taistelukoirakäyttö, joissa ihmisiystävällisyyttä on jouduttu erityisesti ottamaan huomioon jalostuksessa.
Koirien pelokkuus on vahvasti perinnöllistä. Pelokkuuteen vaikuttavien geenien kartoittaminen on todella vaikeaa, koska käyttäytymistä säätelee monta vaikuttavaa geenialuetta.
Erilaisen geeniperimän takia toiselle yksilölle sama kokemus voi traumatisoida loppuiäksi kun toiselle sillä ei ole mitään vaikutusta. Kaksi suurinta kokemuspohjaista tekijää ovat tutkimusten mukaan emonhoito sekä sosiaalistaminen.
Emonhoitoa on hiljattain tutkittu myös erikseen ja siellä todettu, että huonompi emonhoito johtaa 18kk iässäkin vielä vähempään ihmiskontaktiin, sinnikkyyteen sekä huonompaan taistelutahtoon. Erityisen tärkeää emon hoito on aauisin.
Vain 33% ääniarkuuksista on syntynyt trauman kautta (ja loput geenejä/perimää), Ääniarkuuden osalta koiran liikunnan määrällä oli todella suuri tilastollisesti lieventävä vaikutus. Mitä enemmän liikuntaa ja varsinkin vapaana tapahtuvaa liikkumista, sitä vähemmän ääniarkuutta. Yki selitys voi olla se, että liikunta nostaa mm. Seratoniinitasoja.
Tutkimusten mukaan 1-12kk iässä ihmistä säikähtäneet koirat tulivat paljon todennäköisimmin ihmisaroiksi kuin ne, jotka eivät olleet pelästyneet kertaakaan. Taas rotujen välinen vaihtelu oli erittäin suurta, saksanpaimenkoiralla vaikutus oli paljon labradorinnoutajaa merkittävämpi (geenit!).
Sijoituskasvattajalla syntyneet pennut ovat tutukimusten mukaan rohkeampia, kuin ns. Kotona syntyneet pennut. Emonhoidolla ei ollut tähän todennäköisesti vaikutusta, koska emo hoiti pentujaan paremmin kotona kuin sijoituskodissa.
Eroahdistuksen diagnosointi on vaikeaa, koska kaikki oireet eivät usein johdu eroahdistuksesta (esim. Ääntely, tuohoaminen jne), vaan voivat olla merkki esim. Tylsyydestä. Suomalaisen tutkimuksen mukaan merkitsevimmät tekijät eroahdistuksessa olivat liikunnan määrä sekä kotiintuloikä.
Tämän blogin ydinajatukseen liittyviä koirien ravintoasioitakin luennolla ohuesti sivuttiin.
Katriinan (tutkimusten) mukaan pitkittynyt ahdistus ja pelokkuus voi johtaa krooniseen stressiin, joka altistaa erilaisille sairauksille, kuten iho- ja suolistosairauksille ja johtaa lyhyempään elinikään. - Tästä voinee vetää siis myös sen päätelmän, että koirankin suoliston toiminta ja siten ravinto ovat yhteydessä myös koiran tunnetiloihin.
Ihmisillä viimeaikoina on alettu enemmän ja enemmän kiinnittää huomiota siihen, kuinka syöty ravinto vaikuttaa suolistoflooraan, sitä kautta kokonaisvaltaisesti ihmisen terveyteen sekä ennenkaikkea tunnetiloihin. Jos näin on, niin todennäköisesti sama pätee myös koirilla.
Nyt on myös tutkittu, että rohkeilla ja aroilla koirilla on erilainen metaboliaprofiili. Eroja löytyi 13 metaboliitissa, jotka liittyvät oksidatiiviseen stressiin, tryptofaania ja rasva-aineenvaihduntaan. Aineenvaihduntaerot voivat olla käyttäytymisen syy tai seuraus.
Kysymys kuuluukin, voiko koiran käyttäytymiseen ja tunnetiloihin vaikuttaa myös oikeanlaisella ravinnolla?
----------------------------------------------------------------------
Katriina Tiira on laajan tutkijauransa jälkeen perustanut täysin uudenlaista tutkimusta ja koirien testausta tekevän yrityksen, joka tekee SmartDOG testausta. Suosittelemmetutustumaan Katriinan toimintaan sekä vierailemaan hänen luennoillaan!
Heiluva Häntä koirakoulu on Helsingin Pitäjänmäessä toimiva korkeatasoinen ja ammattitaitoinen koirakoulu. Kurssitarjontaa löytyy laajasti pentukoulusta eri urheilulajien (MeJä, Rally Toko jne) treeneihin. Omasta kokemuksesta täytyy sanoa, ettÄ Heiluva Häntä on auttanut monessa asiassa ja koulutuksen laatu on ollut aina korkea! Kerromme lisää Heiluvan Hännän kokemuksistammekaa myöhemmin.
